Synttärisankari tallilla

Synttärisankari pääsi mukaan tallille laittamaan hevosia sisälle. Taika oli nyt toista kertaa tallilla mukana - edellinen kerta taisi olla pääsiäisenä 2010. Hevosia on toki nähty kun niitä tässä meidänkin kulmilla pyörii. Ne herättävät kiinnostusta, mutta enemmän Taika on kiinnostunut hevosten jätöksistä kuin itse hevosista.

Hevoseni on siitä ihana, ettei se ole vihainen koirille (eikä muillekaan eläville otuksille) ja uskalsin haisteluttaa eläimet keskenään. Taikaa hieman jännitti. Taika on kytkettynä, koska hevosia ulkoa tuodessa en voinut vahtia sitä riittävästi ja tallin vieressä menee tie.

Näin siis hieman erilainen ilta :).

Kuvat on otettu puhelimella (ja mulla on semmoinen ihan tavispuhelin), joten laatu on todella heikko. Pahoittelut siitä.

Taika 4-v !

Vuodet vierii vauhdilla - vastahan Taika tuli mulle. Neljässä vuodessa on tapahtunut paljon.

Pakkaspäivät jatkuvat

Jouduin tänään hieman tinkimään siitä ajatuksesta, että en aio pukea koiraani Michelin -miestä muistuttavaksi. Tylsistynyt afrikkalainen päätti viime yönä ruveta kolistelemaan ruokakuppia. Kuppi on siis metallinen, metallisessa telineessä. Siitähän vallan vinkeä ääni lähtee kun sitä nenällänsä nostelee. Olipa muuten ensimmäinen kerta kun tuo yöllä tapahtui. Siispä tänään haalari päälle ja tossut jalkaan. Ensimmäisen kerran afrikkalainen näytti piestyltä eteisessä pukemisvaiheessa. Ulko-oven sulkeuduttua innokas ulkoilija päätti jäädä vielä seisomaan rappusille... Urhoollisesti kuitenkin uhmasimme -14 asteen pakkasta ja afrikkalainenkin siirtyi etupuolelle kävelemään kun vauhtiin päästiin.

Taikan ongelmanratkaisukyky oli kokea kovan kolauksen kun pellolla ollut moottorikelkan jälki haarautui. Edelläni se marssi päättäväisesti suoraan kunnes n. kaksi metriä "risteyksen" jälkeen huomasi minun lähtevän oikealle. Kyllä oli kriisin paikka! Siellä se sitten törötti omalla jäljellänsä minun edetessäni toista pitkin. Vasta käskevämpi äänensävy minulta sai sen miettimään kuinka ihmeessä se pääsee samalle jäljelle kanssani, koska hankeen EI voi astua! Kaksi metriä takaisinpäin ja hanat kaakkoon - MATTE MÄ KEKSIN REITIN! Ei ole järjellä tätä yksilöä siunattu :D. Tai ehkä se viimeiseen asti ajatteli vuoren siirtyvän Muhammedin luo?

Taikankin mielestä päivän highlight taisi seurata lenkkiä. Afrikkalaiselle ja saksalaisille tarjoiltiin peurankorvat!

Joskus tuntuu, että nää saksalaiset (toinen aitosaksalainen ja toinen wannabesaksalainen) on jotenkin synkronoitu.

Nnoh... Mitä tähän nyt sanois? Musta tää muistuttaa enemmän oravaa kuin dobermannia...

Taikan herkkuhetki

Pakkasta, ellää, paskaa ja kennelyskää

Aika tiukka setti!

Pakkasta on rhodesialaiselle hiukan liikaa. Nyt se nukkuu keittiössä omalla paikallaan patterissa kiinni. Lenkille se täytyy jo pukea reilusti. Tänään törmäsin pohdintaan, että onko koiran todella pakko tarpeitaan enempää ulkoilla jos nämä pakkaskelit ovat sille liikaa? Onko koiran ulkoilu enää mukavaa jos se tumpataan turvoksiin vaatteilla? Taika kyllä liikkuu ongelmitta esim. tossut jalassa, mutta niiden pukemisesta se ei pidä. Mitä sitten jos lämpöä rakastava afrikkalainen ei käy pariin pakkaspäivään lenkillä? Ei kai se siihen kuole?

Ellän kilpirauhastestin tuloksissa oli sanomista. Tultiin siihen tulokseen, että katsotaan puolen vuoden päästä arvot uudelleen. Mikäli ongelmia tulee niin sitten ne toki tarkistellaan jo aiemmin.

Mitä Vilma edellä - sitä Gero perässä. Vilma aloitti taas talviharrastuksensa eli jäisen paskan syömisen. Ei sillä väliä miten syvälle jäiset kikkareet ovat hautautuneet - ne kaivetaan esille! Aiemmin Gero ei ole tätä harrastellut - paitsi nyt. Toissapäivänä herra veteli paskaa naamariin takapihalla niin, että napa raikasi! Mahtoi olla hyvää.

Kennelyskänkin Gero on onnistunut jostain saamaan. Mahdollista on, että Taika on tuonut sen tullessaan vaikka en tiedäkään, että lähipiirissä yskittäisiin. Gero on nyt pari päivää köhinyt - pahinta yskiminen on ulkoilun jälkeen. Eipä vaan pööpelmannia auta levossakaan täysin pitää. Siinä missä afrikkalainen painautuu tiukemmin patteria vasten, ottaa pööpelmanni seinistä vauhtia.

Että tällaista tänne pakkasen keskelle - koiraharrastus on ihan kivaa :D

 Mr. Säälikää-minua-minulla-on-kennelyskä

 Ms. Tahdon-nukkua-talven-yli-häiriöttä

Ellällllälllläääää käytiin

Alkuperäinen syy elukkalääkärille ajanvaraukseen oli Taikalla esille tullut pissan karkailu. Syy ei taida olla keski-ikäistyminen vaan sterilaatio. Vilmallahan on samainen ongelma, joten taidetaan iskeä nyt kaksi kärpästä yhdellä iskulla. Vilma on steriloitu jo moooonta vuotta sitten. En kyllä oikeasti edes muista milloin - ehkä se todetaan suoritetuksi "ennen ajanlaskun alkua", koska MINÄ en ole vielä ollut silloin kuvioissa.

Taika steriloitiin muistaakseni 9.12.2009 eli siitä on hurahtanut inan päälle kaksi vuotta. Tätä ennen ei mitään ongelmia ole ollut. En tiedä voiko nestepitoisempi ruokavalio tuoda ongelman esille jos rakko täyttyy nopeammin? Onhan puuro kuitenkin paljon nestevoittoisempaa kuin kuivamuona. Taika on kuitenkin aina ollut kovin huono juomaan etenkin dobbereihin verraten, joille vesi maistuu kyllä aivan erilaiseen tahtiin.

Mutta siis.. Päätettiin ottaa verikokeet (munuaiset ja virtsa), jotta saadaan sairaudet suljettua pois. Päätettiin siinä sitten samalla ottaa kaikki muutkin verikokeet ja allergiatesti. Ajauduttiin taas eläinlääkäri Erika Johanssonin (Kalliolan Eläinklinikka) käymään läpi Taikan allergiatilannettakin. Oireita on, mutta ne ovat vähentyneet. Tassut näyttävät nyt taas paremmilta, mutta eivät hyviltä.

Mähän en varsinaisesti arvosta allergiatestejä, etenkin jos niitä yritetään lukea kuin raamattua. Kun käsissä kuitenkin on allerginen koira, auttaa tieto etenkin ruoka-aine allergioista. Ovatko kutinat vain ruoka-aineiden syytä vai löytyykö (todennäköisesti kyllä) allergeeneja myös mm. siitepölyistä? Mitä ruoka-aineita täytyy toistaiseksi välttää? Jos oireiden aiheuttajia on muutkin kuin ruoka-aineet tiedän, että ruokavaliolla tilannetta voidaan parantaa, mutta oireilua ei voida täysin poistaa.

Pissaongelmaan lähdetään ensin kokeilemaan homeopaattista hoitoa. En ole koskaan aiemmin turvautunut homeopatiaan, mutta kaveri sai puhuttua yli (eikä tainnut olla edes kovin vaikeata). Taika on kuitenkin nuori koira enkä haluaisi sille syöttää lääkkeitä lopun ikää.

Kilpirauhasarvoja ja allergiatestin tuloksia lukuunottamatta saatiin tulokset tänään. Kaikki arvot ovat normaalit. Kilpparitestin tulokset saadaan maanantaina ja allergiatestin 2-4 viikon päästä.

Rokotuksetkin laitettiin. Koko helahoito siis!

Kehutaan sitten vielä loppuun Kalliolan Eläinklinikka. Lämmöllä suosittelen :). Ihan loistava paikka, jossa on aikaa eläimelle ja sen omistajalle, ystävällinen palvelu ja miellyttävät toimitilat!

Jatkounet

Taika nukkuu yönsä aina keittiössä, dobberit koirahuoneessa. Koirahuoneeseen mennään keittiön läpi eli kun aamu koittaa, Taika täytyy siirtää edestä pois dobbereiden mennessä ulos. Tervetuloa koiratalouteen, jossa kaikki eivät tule keskenään toimeen. Taikallehan tämä siirtojärjestely sopii vallan mainiosti sillä se pääsee sohvalle nukkumaan ulkoiluvuoroaan odotellessa. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että olohuoneen portin auetessa Taika sukeltaa sohvalle, maastoutuu ja toivoo, että dobberit ovat ulkona kauan!

Totuus on, että jossakin kohtaa pakkasta kammoksuva rhodesialainen joutuu tyytymään kohtaloonsa, kaivautumaan peiton alta pois ja nousemaan ylös sohvalta.

Ei ole nämä kelit Taikalle tehty. Tossut ja takki - niillä pärjätään vielä tovi, mutta jos pakkanen vielä kiristyy on haalari kaiveltava esille.

Dobberit... No ne on dobbereita eikä niitä tunnu pysäyttävän mikään. Ehkä ne tuolla -25 korvilla sitten alkavat hieman tassujaan nostella. Selittynee sillä, että niiden vauhti on afrikkalaiseen eliöön verrattuna x 5. Katsokaas kun afrikkalainen tajuaa, että pakkasella lämmön hukka on suuri eli kannattaa pysyä sisällä ;)

Aksaa ja kaverilenkki

Vuoden kolmas päivä aloitettiin hieman aksaamalla ja sitten lenkitellen Siron ja Särmän kanssa. Hieman vielä olin epävarma veisinkö Taikaa aksahalliin kun pohjaa pidetään suolaamalla sulana eikä tassut ole kunnossa. Paremmat kylläkin (kiitos Biotiini forten). Enpä kuitenkaan malttanut pysyä hallista poissa, joten hieman treeniä otettiin. Kyllä pehmeä koira on sitten haastava treenata. Alku meni ihan superisti, sitten hieman hyytyi. Koira autoon ja Heidin Särmän treeni välissä. Taika uudelleen autosta ja taas löytyi vauhtia, mutta... Kepit meni pieleen (yksi jäi pujottelematta) joten otin sen kesken pois. Tästähän Taika tajusi heti, että pieleen meni ja motivaatio laski kuin lehmän häntä. Kovalla kannustuksella sain sen pujottelemaan edesä hieman vähemmän piestyn näköisesti ja putki odotti palkkana... Huh..

Olen näitä treenikuvioita miettinyt muutenkin. Ollaan menty pahasti metsään siinä, ettei Taikalle (ja ohjaajalle) ole ensin opetettu kunnolla ohjauskuvioita vaan on ruvettu yhdistelemään liian suuria kokonaisuuksia. Nyt ollaankin sitten siinä tilanteessa, että radan lukeminen on koiralle vaikeaa, koska se ei ymmärrä ohjaajaa. Ohjaajan keho puolestaan näyttää välillä mihin sattuu. Sitten tokikin kun kyse on rhodesiankoirasta niin homman pitäisi oikeasti olla hanskassa, ettei tarvitse turhia höylätä. Palataan taas myös siihen, että kyseessä on pehmeä koira. Jokainen uusinta tarkoittaa sille epäonnistumista ja motivaatio laskee...

Valinnan paikka. Aloitetaanko kaikki alusta ja ruvetaan harjoittelemaan ohjauskuvioita vai jätetäänkö leikki kokonaan? Taika täyttää huhtikuussa neljä, joten iän puolesta ei ihan vielä olisi myöhäistä...

Tassut on viimein lähteneet parempaan. Ruokavalio vaikuttaa edelleen sopivan: kaura/kalkkuna + lisät. Taika kutisee, mutta h u o m a t t a v a s t i vähemmän kuin aiemmin :). Biotiini fortella on ruvenneet tassut paranemaan. Se on siis ravintolisä myöskin. Jippii!

Lopuksi vielä lenkkikuvia. Leikit/juokseminen ei kolmen kimpassa meinaa näiltä koirilta onnistua. Jos edetään siistissä osastossa niin homma toimii. Särmä on rakastunut Taikaan (Särmä rakastuu kaikkiin koiriin) ja ahdistelee Taikan peräpäätä yli kaiken. Taikalla menee hermo, Siro puuttuu peliin, koska Särmälle ei saa olla tuhma. Eilenkin sitten välillä Siro ja Särmä saivat jonotusnumerot päästäkseen vuorotellen leikkimään arvon ladyn kanssa :D

Kuvat saa taas isommaksi klikkaamalla...

 

 Noku pliiiiiiis?!

Taika 3 v 9 kk (eeeeei voi olla!)